Jooga avaa kehoa ja mieltä

Jooga sopii aivan kaikille. Sitä voi harjoittaa monista lähtökohdista, monenlaisin tarpein ja tavoittein. Riippuen siitä, kuinka “syvälle” joogaan haluaa antautua, kuinka ison osan sille elämässään ja arjessaan antaa, voivat vaikutukset olla erilaisia.

Toisille jooga on koko elämä

Joillekin jooga on tosiaan koko elämä, he harjoittelevat päivittäin, ruokavalio ja muut elämäntavat muuttuvat täysin. Mutta joku saattaa käydä yin-jooga tunnilla kerran viikossa ja harjoitella muita lajeja lisäksi. Jotkut vihkiytyneemmät joogit kyseenalaistavat, että onko se silloin “oikeaa” joogaa. Minun mielestäni on. Monet huippu-urheilijat ovat löytäneet joogasta keinon avata kehon kireyksiä ja jumeja ja näin saaneet energia-aineen vaihdunnan ja kuona-aineet kehossa liikkeelle. Myös mielen rauha ja tietoisuus lisääntyy joogan harjoittamisen myötä.

Kaikki lähtee siis hengityksestä.Kun hengitys alkaa pikkuhiljaa sujumaan ja opit sitä kuuntelemaan, kehoa avaavat asanat eli asennot sujuvat helpommin. Kun pystyt hengittämään rauhallisesti ja sitä omaa hengitystä kuulostellen, käännyt pikkuhiljaa enemmän sisäänpäin. Tämä tarkoittaa sitä, että ei olekaan tärkeintä seurata mitä muut tekevät, miten hienosti taipuvat ja kuinka kevyen näköisesti tekevät vaativia asentoja. Tietenkin muita voi ja on ehkä hyväkin katsella. Mutta kannattaa pitää mielessä, miksi olet jooga tunnilla? Kenties itsesi takia, tekemässä oman olosi ja vointisi paremmaksi?

Voiko jäykkä aloittaa joogan?

Yksi yleinen harhakäsitys joogasta joka liittyy notkeuteen; Australialainen joogaopettaja Peter Cliffort sanoo niille, jotka valittavat “en voi aloittaa joogaa, koska olen niin jäykkä”, se on sama kuin sanoisi “en voi mennä kylpyyn, koska olen niin likainen”. Eli joogan aloittaminen ei edellytä notkeutta, mutta se lisää sitä.

Tiedän monia, jotka ovat aloittaneet astanga joogan, vannoen, että heille se on vaan ja ainoastaan fyysinen harjoitus. Jooga on siitä mielenkiinoista, että sen psyykkisiltä vaikutuksilta on melko mahdotonta välttyä. Kun hengitys kulkee tasaisesti, keho avautuu pikkuhiljaa, harjoittelu alkaa tuntua nautittavalta. Mieli ei silloin yksinkertaisesti voi olla poukkoileva ja kaoottinen ja stressaantunut. Se rauhoittuu ja tasaantuu. Tai muuten harjoitus ei yksinkertaisesti ole mahdollista.

Esimerkkinä yin jooga, jossa asanoissa ollaan useita minuutteja. Helpommin sanottu kuin tehty;ollaan vaan ja hengitetään. Mitä mielelle tapahtuu silloin? Se voi kiukutella ja laittaa vastaan, aivan samoin kuin keho tekee silloin, kun sitä väkisin yrittää venyttää. Ja kun kehossa on jäykkyyttä, ei useiden minuuttien samassa asennossa oleminen ole aina suurta nautintoa. Mutta mitä sitten, älä anna sen haitata. Vähitellen. Keho. Antaa. Myöden. Avainsana on rentous. Hengitys ja rentous. Joogassa rentous ei tarkoita lysähtämistä tai lösahtämistä, vaan aktiivista tekemistä ilman hampaat irvessä pakottamista.

Yleviä sanoja, mutta ole armollinen itseäsi kohtaan, kuuntele ja kunnioita omaa kehoasi, ja voit huomata jonain päivänä kadulla kävellessäsi, että rintakehäsi on auennut, hengitys kulkee ja tiedostat ympäristösi. Olet läsnä siinä hetkessä, jossa olet.