Ikäihmisen hauraus on aina hälytysmerkki  

Vanhuus ja raihnaisuus on totuttu liittämään yhteen. Ne kulkevat käsikynkässä, kunnes jälkimmäinen kiihdyttää ja vie vanhuksen mennessään. Näinkö sen kuuluu mennä?   

– Näin sen ei kuulu mennä, toteaa geriatrian erikoislääkäri Arvo Haapanen. Ajatus raihnaisuudesta normaalina vanhuuden merkkinä on Haapasen mukaan lähtökohtaisesti väärä.    

Elimistön vanhenemismuutokset alkavat kahdenkymmenen ikävuoden jälkeen ja tulevat näkyviksi neljänkympin paikkeilla. Karkeasti voidaan sanoa, että elimistön toiminnat, fyysinen voima ja suorituskyky heikkenevät prosentin verran vuodessa. Se on siis hidasta, vähäistä ja normaalia. Vaikka eläisimme pitkän elämän, ei heikkenemisen pitäisi Haapasen mukaan ehtiä vaikuttamaan toimintakykyymme.     

Sen sijaan uupumuksen tunne, aktiivisuuden väheneminen, lihasvoiman heikkeneminen, kävelyvauhdin hidastuminen ja tahaton painon lasku eivät kuulu normaaliin vanhuuteen. Tällaisten oireiden ilmetessä yli 65-vuotiaalla on Haapasen mukaan syytä epäillä gerasteniaa.    

Gerastenia on ikääntymisestä ja elinjärjestelmien heikentymisestä aiheutuva terveydentilan heikentymä. Se ei johdu yksittäisestä sairaudesta, vaan on monen tekijän summa. Vaikutusta on muun muassa geeniperimällä, ympäristötekijöillä sekä elintavoilla.    

– Ikääntymiselle ei voi tehdä mitään, ainakaan vielä, mutta gerastenialle voi ja pitää tehdä, toteaa Haapanen.   

Hauras ikäihminen ei ole terve    

Kyse on paitsi yksittäisen ihmisen hyvinvoinnista, myös kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti merkittävästä asiasta. Tällä hetkellä Suomen väestöstä reilu neljäsosa on yli 65-vuotiaita. Haapasen mukaan heistä noin 11% sairastaa gerasteniaa, esiasteet mukaan lukien luku on selvästi suurempi.   

– Gerastenia kasvattaa kaatumisen, murtumien, sairaalaan joutumisen ja ennenaikaisen kuoleman riskin kaksin- tai kolminkertaiseksi. Samoin on laita päivittäisistä toiminnoista selviytymiseksi tarvittavan avun ja pysyvän hoivakodin tarpeen kanssa. Fyysinen rajoittuvuus sekä tyytymättömyys elämään nousevat gerasteniapotilailla jopa nelinkertaiseksi.     

Haapasen mukaan gerastenian ennaltaehkäisyssä ja hoidossa avainasemassa ovat hyvä ja monipuolinen ravitsemus sekä fyysinen aktiivisuus, etenkin lihasmassan ja voiman lisääminen. Vaikuttavimmillaan liikunta on tietysti elämänmittaisesti harrastettuna, mutta Haapanen korostaa, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa eikä voimaharjoittelua. Tutkimustulosten mukaan lihas ei menetä kykyään kasvaa tai kehittää voimantuottoa iän myötä.   

Forever Pihlajalinna –liikuntakeskukset ovat tarttuneet tähän valtavaan haasteeseen lanseeraamalla ensimmäisenä Suomessa helpon, turvallisen sekä erittäin tehokkaan Biostrenght –treenikonseptin, jossa treenaajan ei tarvitse kantaa irtopainoja, vaan laite säätää henkilökohtaisen valmentajan kanssa tehdyn ensimmäisen treenikerran jälkeen itse itsensä. Ohjelmistosta löytyy muun muassa täsmäohjelma, jossa liikeratojen ääripäät jätetään lyhyemmiksi nivelien, jänteiden ja lihasten suojelemiseksi. Laitteet ovatkin saavuttaneet suuren suosion erityisesti senioreiden keskuudessa.  

Kuuntele geriatrian erikoislääkäri Arvo Haapasen luento aiheesta Gerastenian ennaltaehkäisy (kesto 13 min)