Pitkittynyt stressi tuntuu kehossa – oireet saattavat yllättää
Forever
Stressi on hyväksi, mutta vain tietyssä määrin. Se on akuutisti koettuna hyödyllinen tila, jonka tehtävänä on pitää vireyttä yllä ja saada tekijä tekemään parhaansa, mutta pitkittyneenä stressi kääntyy kantajaansa vastaan. Pitkäaikaisesta stressistä kärsii paitsi mieli, myös koko kroppa.
Stressi mielletään negatiiviseksi asiaksi, eikä mikään ihme; stressi mielletään stressiksi vasta sitten, kun se aiheuttaa ikäviä tuntemuksia – silloin, kun käytettävissä olevat voimavarat ovat koetuksella tai ylittyvät.
Elimistö ei kuitenkaan lajittele stressitekijöitä, vaan reagoi niihin kaikkiin käskemällä lisämunuaisia vapauttamaan kehoon annoksen adrenaliinia ja kortisolia.
Kyseinen hormonikaksikko tunnetaan stressihormoneina, ja niiden tehtävänä on saada meidät reagoimaan ja toimimaan nopeasti. Stressimekanismi on kehittynyt tarpeeseen ja se on kautta ihmishistorian auttanut meitä selviytymään uhkista sekä vaaratilanteista. Ilman sitä ihmislajia ei olisi olemassa.
Aina ei tietenkään ole kyse elämästä tai kuolemasta; stressihormonia erittyy myös liikenteessä, työhaastattelussa, kompastuessa, kuin myös urheilusuorituksen aikana. Jo ajatus vaikkapa juhlien järjestämisestä aktivoi stressivasteen, mikä auttaa keskittymään, vahvistaa energian virtausta kehoon ja saa jatkamaan, vaikka järjen ja laskelmien mukaan pitäisi jo väsyttää.
Stressi on siis hyödyllinen tila – lyhytaikaisesti koettuna.
Stressin pitkittyessä samat hyvää tarkoittavat stressihormonit saavat sekä mielen että kehon käymään ylikierroksilla, ja sellaista niiden ei ole tarkoitus tehdä, eikä kehon kokea. Elimistö viestittää vimmatusti, ettei näin voi jatkua; tila ei ole kestävä. Väsymys, jatkuvat päänsäryt, uniongelmat – katso tarkempi listaus alta – ovat kaikki hälytysmerkkejä, jotka varoittavat väärästä suunnasta. Sen vuoksi niitä tulisi kuunnella, eikä sinnitellä, kuten kulttuurissamme on tapana.
Avainsana on siis stressin pitkäkestoisuus.
Vaihe, jolloin aktiivinen tila muuttuu pitkittyneeksi stressiksi, on kuin veteen piirretty viiva; sen raja vaihtelee paitsi yksilöittäin ja elämäntilanteen mukaan. Jotkut kestävät kuormitusta enemmän kuin toiset ja joskus stressiä vain sietää pidempään, joskus taas ei. Myös reagointitavat ovat erilaiset.
Tässä lajissa kestävyys ei ole kuitenkaan pelkästään hyve; vaikka ihminen ajattelisikin pärjäävänsä jatkuvan paineen alla, saattaa se syödä sisältä päin. Esimerkiksi stressin kohottama verenpaine ei yleensä aiheuta tuntemuksia, mutta pitkään jatkuessaan se vaurioittaa valtimoita ja on riski sydämen terveydelle.
Yleisesti käytetty raja pitkittyneelle stressille on se vaihe, jolloin stressaantunut alkaa oirehtia – eli vaihe, jolloin hyvinvointi alkaa heiketä. Tosin hyvinvointi voi alkaa heiketä myös lyhytaikaisessa, mutta toistuvassa stressissä, jos tilanteet koetaan alituisesti uhkana.
Stressi on siis laaja käsite. Jo vähäiseltä tuntuvat askareet, kuten hampaiden harjaus on elimistölle periaatteessa stressitilanne; hampaat täytyy harjata, muuten käy huonosti. Sitä ennen täytyy nousta sängystä ylös. Ja siihen kaikkeen tarvitsemme energiaa ja motivaatiota, eli stressihormoneita, joista vaikuttavimmat ovat kortisoli ja adrenaliini.
Voimakaksikon käytössä olevat keinot ovat nerokkaat; kortisoli purkaa sokeria, eli energiaa verenkiertoon, adrenaliini taasen nostaa verenpainetta, laajentaa keuhkojen toimintakapasiteettia ja nostaa kipukynnystä.
Kun kortisolitasot ovat kohdillaan, olemme valppaita, vahvoja ja motivoituneita. Sen määrä on aamulla suurimmillaan ja illalla pienimmillään. Tasot kuitenkin vaihtelevat, ja jotkut valpastuvat iltaa kohden. Jos kortisolimäärä on jatkuvasti alhainen, tuntuu se väsymyksenä ja apatiana. Jos sitä erittyy liikaa, käy ihminen ylikierroksilla.
Myös adrenaliinia erittyy jonkin verran, vaikkei tilanne olisikaan niin sanotusti päällä. Sen erittyminen on kuitenkin vuorokauden aikaan nähden epäsäännöllisempää kuin kortisolin sen liittyessä enemmän tilanteisiin ja tunteisiin. Adrenaliinia erittyy erityisesti silloin, kun keho tuntee stressiä, uhkaa tai jännitystä, mutta se on koholla hieman silloinkin, kun päällimmäisenä mielessä on innostus tai kiihtymys. Myös liikunta nostaa adrenaliinitasoja. Adrenaliinia siis tarvitaan, mutta liika on liikaa myös sen suhteen.
Stressikokemus on psyykkinen, mutta sen vaikutukset heijastuvat kaikkialle elimistöön. Ohessa on lueteltuina yleisimmät pitkittyneen stressin fyysiset oireet.
Lue lisää stressin vaikutuksista mieleen.
Elämän jatkuvuudelle olennaisista stressitunteista ei siis kannata päästä kokonaan eroon, mutta myös niitä kannattaa pyrkiä hallitsemaan. Pitkittynyt stressi taasen kannattaa pysäyttää heti alkuunsa.
Ensimmäinen askel stressinhallintaan on tietysti pyrkiä vähentämään stressin aiheuttajia, jos se vain on mahdollista. Mikäli stressiä aiheuttavat asiat, joihin on itse vaikea vaikuttaa, on tärkeää huolehtia siitä, että omat voimavarat ovat riittävät.
Levosta, liikunnasta, terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta ja ihmissuhteista huolehtiminen onkin kuin laittaisi rahaa voimapankkiin. Optimistinen elämänasenne auttaa aina, huolten tarpeeton vatvominen vie taas toiseen suuntaan. Mikäli huolet painavat, kannattaa ne jakaa kahteen ryhmään: asioihin, joihin pystyn vaikuttamaan ja asioihin, joihin en voi vaikuttaa, ja sen jälkeen keskittyä niistä ensimmäiseen. Keskustele asiasta läheisten kanssa ja pohdi heidän kanssaan, mitä vaihtoehtoja niiden ratkaisemiseen on.
Säännöllinen liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista stressin hallintaan, koska se hellii niin mieltä kuin kroppaakin – ja juuri sitä stressaantunut elimistö tarvitsee.
Liikunta ennaltaehkäisee stressin tuntemuksia, mutta se myös lievittää pitkittyneen stressin oireita. Liikuntalajilla ei ole väliä, kunhan sen tekeminen tuottaa hyvän olon, on säännöllistä ja elimistö saa palautua harjoituskertojen välissä. Ja mikä parasta, liikunnan aikaansaamat muutokset saattavat näkyä nopeasti. Jo muutama liikuntakerta tekee hyvää, ja viikko tekee jo ihmeitä kuukausista puhumattakaan.
Uutta tulossa! Lanseeraamme tammikuussa 2025 uuden Relax & Restore -ryhmäliikuntatunnin, joka on kehitetty täsmätyökaluksi stressin vähentämiseen sekä stressireaktioiden käsittelyyn.
Relax & Restore -tunnilla harjoitellaan mielen rauhoittamista, tietoista läsnäoloa sekä hermoston vireystilan säätelyä, joiden kautta keho ja mieli oppivat siirtymään tekemisestä ja suorittamisesta olemisen tilaan.
Tunnin harjoitteet tähtäävät parasympaattiisen hermoston tukemiseen ja ne koostuvat erilaisista hengitys-, rentoutus- ja läsnäoloharjoitteista, joiden kautta keho pääsee nauttimaan täysin rauhallisesta olemisen tilasta. Elimistösi resilienssi, eli kyky kohdata, selviytyä ja toipua vaikeista tilanteista, stressistä tai vastoinkäymisistä, kasvaa.
Kokeile myös muita erityisesti stressinhallintaan tepsiviä tunteja, kuten pilatesta, joogaa sekä kehonhuoltotunteja.
Foreverin kokeiluviikko sisältää avainkortin, jolla pääset liikkumaan itsellesi sopivaan aikaan myös asiakaspalveluaikojen ulkopuolella.
30.12. klo 7–12 saakka alla olevat sivuston toiminnot ovat huoltotöistä johtuen poissa käytöstä:
