Fasettilukko kuulostaa konserttisoittimen osalta, mutta oikeasti kyseessä on yleinen ja viheliäinen vaiva, joka on seurausta fasettinivelten liikerajoituksista. Kipu oireilee eri tavoin ja voi tuntua niin ylä- kuin alaselässäkin, jopa päässä tai pakarassa. Onneksi fasettilukon voi myös avata.
Alkuun hieman anatomiaa. Ihmisen luinen selkäranka koostuu nikamista: Selkärangassa on seitsemän kaulanikamaa, kaksitoista rintanikamaa ja viisi lannenikamaa. Selkärangan tehtävänä on selkäytimen suojelun lisäksi tukea vartaloa, ja se näyttääkin edestä ja takaa katsottuna suoralta. Oikea muoto paljastuu kuitenkin, jos sitä katsoo sivusta; selkäranka muodostaa laajoja kaaria, kuin aaltoja.
Selkärangan jokaisen nikaman välissä on välilevy, jonka tehtävänä on pehmentää selkärankaan kohdistuvaa rasitusta iskunvaimentimen tavoin. Selkänikamat ovat taasen kiinnittyneet toisiinsa fasettinivelien avulla. Ylempi nikama liukuu alemman nikaman päälle, mikä mahdollistaa selkärangan taipumisen sekä kiertymisen eri suuntiin.
– Hyvinvoivat fasettinivelet, joiden pinnat ovat sileät ja peittyneet rustokerroksella, mahdollistavat selkärangan kivuttoman liikkeen. Mutta kuten muutkin nivelet, myös fasettinivelet ovat alttiita kulumiselle sekä vammoille, kertoo Forever Pihlajalinnan naprapaatti sekä hieroja Sasu Toikka.
Nivelpinnan kuluminen saattaa aiheuttaa tulehdustilan sekä niveltä ympäröivän nivelkapselin jäykistymisen. Jumissa oleva fasettinivel tai lukkiutunut sellainen vetää usein myös niveliä ympäröivät lihakset kramppiin, mikä saa aikaan kipua vaurioalueella.
Fasettinivelkipua voi esiintyä niin rangan ylä- kuin alaosassakin. Kipu voimistuu, kun rankaa taivutetaan taaksepäin.
– Kipu voi ilmetä rangan taivutuksissa eteen, taakse tai sivulle, kierroissa, kompressoitaessa, mutta myös liikkeessä, ja se voi tuntua myös paineen tuntuna, hengitysvaikeuksina sekä liikerajoitteena, Toikka jatkaa.
Fasettilukko on siis tila, jossa yhden tai useamman fasettinivelen liike on rajoittunut.
Fasettilukko voi olla seurausta nivelten kulumisesta ja niiden rappeumasta kuin myös äkillisistä ja voimakkaista liikkeistä ja tapaturmista. Pitkäaikainen epäergonominen työskentelyasento, raskaat fyysiset liikkeet, lihasjännitys, lihasperäiset vaivat, liikkumattomuus kuin myös kaikilla luonnollisesti eteen tuleva ikääntyminen lisäävät Toikan mukaan fasettilukon riskiä.
Fasettilukko voi tulla mihin kohtaan selkärankaa, niin kaularankaan, rintarankaan kuin lannerankaankin. Ja näin ollen se voi aiheuttaa liikerajoitteita, kipua sekä paineen tuntua jokaisessa kohdassa.
Kaularangan fasettinivelongelmat saattavat ilmetä pään liikkeiden rajoitteina. Kipu voi säteillä myös yläselkään ja hartioihin. Yläselän fasettilukko heijastuu helposti rintakehään ja saattaa aiheuttaa kipua hengityksen yhteydessä.
Alaselän fasettilukon oireet taasen voivat heijastua vain toiselle puolen alaselkään, lantioon, pakaraan tai reiteen. Tuolloin fasettinivel on tosin lukkiutumisen lisäksi myös tulehtunut ja turvotus ärsyttää näin ollen hermoja.
Vaivan juurisyyn selvittäminen ei siis välttämättä ole helpoimmasta päästä. Yläselän kipu saattaa johtua hyvinkin kaularangan faseteista ja lantion vaivat alaselän vastaavista. Myös pistävä kipu lapaluun alla saattaa olla fasettinivelperäinen.
Rintarangan kivut ovat hyvin yleisiä johtuen siitä, että rinnan alueella on useita rakenteita, joiden vaivat voivat aiheuttaa sinne säteilevää kipua.
Mikäli äkillisesti alkanut rintakehän vaiva tuntuu puristuksena, ahtaana tai repivänä tunteena rinnassa tai jos kipuun liittyy hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä, on syytä hakeutua välittömästi hoitoon.
Monesti rintakehän ongelmien syyt ovat kuitenkin lihas- tai nivelperäisiä. Tai sitten niiden syyt jäävät hämärän peittoon.
Fasettilukko sekoitetaan usein niin sanottuun Tietzen oireyhtymään, eli Tietzen syndroomaan, jonka alkuperää ei vielä tunneta.
Terveyskirjaston mukaan Tietzen oireyhtymä selittää runsaat 10 prosenttia äkillisistä rintakivuista. Kipu tuntuu yleensä toispuolisesti yhden tai muutaman kylkiluun alueella kylkiluun ja kylkiruston rajalla. Kohta on painellessa turvonnut ja arka, ja kipu voimistuu syvään hengitettäessä tai yskiessä.
Ja kuten todettiin, vaivan syytä ei vielä tunneta, mutta se on yhdistetty rintakehään kohdistuneeseen tavallisesta poikkeavaan rasitukseeen, kuten soutamiseeen. Vaiva paranee yleensä itsestään, mutta voi oireilla pitkäänkin, jopa muutaman vuoden.
Edellistä hieman yleisempi ja samalla alueella oireileva vaiva on nimetty kostokondriitiksi. Se poikkeaa tietzestä siten, ettei oireiluun liity kipukohdan turvotusta. Myös kostokondriitti paranee ajan myötä itsestään.
Rintakehällä tuntuva äkillinen kipu on tietenkin syy hakeutua saman tien ammattilaisen tutkittavaksi. Oleellisinta on sulkea samantapaisia oireita aiheuttavat sairaustilat, kuten sydämen ja keuhkojen ongelmat pois.
Fasettilukko on helppo sekoittaa myös lihasten jumitiloihin, joiden takana saattaa olla monenlaisia tekijöitä, kuten lihaskramppi, lihasjännitys tai lihaskireys. Jumitiloja aiheuttavat muun muassa epäedulliset pitkäaikaiset staattiset asennot, lihasepätasapaino, lihasheikkous, jännitystilat, huono nukkumisasento, ylirasitus ja stressi. Lihasjumien takana saattavat olla myös välilevyvaivat, nivelrikot tai nikamasiirtymät.
Alaselkä jumissa? Testaa näitä liikkeitä.
Niska jumissa? Lue vinkit niskajumien hoitoon.
Kuten lukot yleensäkin, myös fasettilukko on avattavissa. Ja sen saattaa onnistua tekemään myös itse.
Fasettilukon avaus perustuu paineen lisäämiseen liikerajoittuneeseen suuntaan. Tavoitteena on palauttaa nivelen normaali liikelaajuus.
Yläselän ja rintarangan fasettilukon avaus – tee näin:
Asetu makaamaan selällesi ja aseta putkirulla poikittain selän alle jäykän nikaman kohdalle ikäänkuin kiilaksi. Hengitä ulospäin ja kohota hieman päätäsi. Laskeudu alaspäin hengittämällä samalla sisäänpäin.
Seiso seinää vasten, aseta sormet ristin niskaan, kyynäpäät osoittavat suoraan eteenpäin. Nosta kyynärpäitä ylöspäin henittämällä samalla syvään.
Alaselän ja lannerangan fasettilukon avaus – tee näin:
Alaselän ja lannerangan fasettilukon avaus tehdään kierron kautta. Käy makaamaan selällesi. Pidä oikea polvi koukussa ja jalka maassa. Nosta vasen nilkka koukussa olevan polven päälle ja lähde kiertämään polvea oikealle lattiaa kohti pitäen yläselän ja lavan maassa samalla syvään hengittäen.
Mikäli vaiva jatkuu useamman päivän, on syytä hakeutua asiantuntevan ammattilaisen pakeille.
Fysioterapeutin sekä naprapaatin suorittamat manipulaatiot ja mobiilisaatiotekniikat yhdistettynä ohjattuihin harjoituksiin lievittävät kipua ja lisäävät selkärangan liikkuvuutta vahvistaen samalla lihaksia rangan ympärillä.
– Manuaaliset toimenpiteet toimivat ikään kuin fasettilukon avaimina, eli ensiapuna, jonka jälkeen omatoiminen harjoittelu, joka on pidempiaikaisen vaikutuksen tae, on helpompaa, kertoo Toikka.
Fasettilukon avaaminen tuo helpotuksen, mutta mikäli siihen johtaneisiin syihin ei puututa, jää helpotus lyhytaikaiseksi.
– Kulumille ei välttämättä voi tehdä mitään, mutta huolehtimalla lihaskunnosta ja liikkuvuudesta niiden kanssa eläminen voi olla kivutonta, Toikka jatkaa.
Myös omilla valinnoilla on väliä. Jos siis työskentelet näyttöpäätteen edessä pitkiä aikoja, huolehdi siitä, että vaihtelet työasentoa usein. Oikeanlainen tuoli sekä näytön korkeuden säätömahdollisuus auttavat varmasti mukavan työasennon löytämisessä.
Muista tauottaa työsi ja lähteä liikkeelle. Nouse ylös ja liiku vaikka hetkenkin verran, kunhan teet sitä usein. Taukojumppa tekee terää sekä fasettilukolle että mielelle; ajatukset juoksevat kirkkaammin pienen liikuntatuokion jälkeen.
Nostaessasi raskaita tavaroita käytä oikeaa nostotekniikkaa, jolloin nostat jaloilla, et selällä.
Säännöllinen liikunta parantaa liikkuvuutta ja vahvistaa niin lihaksia, luita kuin niveliäkin. Huolehdi siitä, että erityisesti selän lihakset voivat hyvin ja selkä saa tarpeeksi liikkuvuutta lisääviä harjoituksia.
Muista myös, että stressi vaikuttaa lihasten jännitystiloihin ja sitä kautta selän terveyteen.