Polviongelmat kuuluvat vuoden 2016 tilastojen mukaan viiden eniten sairauspoissaoloja aiheuttavan syyn joukkoon. Polvi eli art genu. Polvi on sarananivel ja sen muodostavat reisiluu, sääriluu, polvilumpio ja pohjeluu.
Polven ongelmat voivat johtua useista eri syistä ja liittyvät myös ihmisen ikään. Nuorten polviongelmat liittyvät yleisesti kasvuun ja rasitukseen. Osgood slatterin-tauti on vastaanotolla ehkä yleisin polviongelma nuorten osalta. Myös epämääräiset kivut polvilumpion ympärillä toistuvat aika-ajoin. Edellä mainitut polven kiputilat provosoituvat kuormituksen lisääntyessä liian nopeasti tai sen tapa muuttuu ja sen ollessa liian yksipuoleista. Työikäisten tyypillisimmät polviongelmat joissa ei ole tapaturmaa, liittyvät myös usein rasitukseen.
Liikkujan hyvin tyypillisiä ongelmia on juoksijan- ja hyppääjänpolvi. Omaan tasoon nähden liian nopeasti lisätty kuormitus tai ylipäätänsä kuormituksen määrä aktiiviliikkujalla voi aiheuttaa ongelmia, mutta ei automaattisesti kaikille. Työikäisten polven kipuilu voi liittyvä myös polven nivelrikkoon. Polven nivelrikkoon vaikuttaa eniten perinnölliset tekijät, mutta myös ikä ja yksipuoleinen rasitus. Polven nivelrikko on liikkujalle kuitenkin kaikkea muuta kuin tuomio liikunnan lopettamiseen. Tutkimukset osoittavat monen eri liikuntamuodon hyödyttävän nivelrikko-ongelmissa kärsiviä ihmisiä, koska liikunnan avulla vahvistetaan polvea ympäröiviä lihaksia sekä lisätään ja ylläpidetään nivelen liikkuvuutta.
Mikä aiheuttaa polven kipuja?
Hyödynnä etu: fysioterapeutin ensikäynti vain 25 €
Kipua voi tuntua polvilumpion alakärjessä (hyppääjän polvi), polven ulkosyrjällä (juoksijan polvi) Polvilumpion yläreunassa tai jopa sen alla. Polven sisäreunalla, nivelraossa tai lähellä polvilumpiota. Polven kipu voi tuntua ikävältä kävelyssä, juoksussa tai pelkästään polvea ojennettaessa sekä koukistettaessa. Hyvin usein polven kipu on hetkellistä ja lähtee pois itsestään. Polviongelman esiintyessä on tärkeä tutkia edeltävien viikkojen kuormituksen määrä, asiakkaan lonkan sekä nilkan hallinta ja liikkuvuus. Harvoin kontaktittoman polviongelman syy on itse polvessa vaan tutkimalla edeltäviä alaraajan vammoja ja rasituksen määrää voidaan luoda suunnitelma kuntoutumiseen. Kuormitusperäisessä ongelmassa on syytä perehtyä alaraajan linjaukseen ja myös voimatasoihin.
Vastoin yleistä käytäntöä asiakkaan on turvallista konsultoida polviongelmissa ammattitaitoista fysioterapeuttia ennen lääkäriä. Tämä siis tapauksissa joissa ei ole selkeää ulkoista iskua tai onnettomuutta polviongelman taustalla. Rasitusperäisissä ongelmissa on syytä perehtyä henkilön liikuntatottumuksiin ja määrää, voimatasoon, mutta myös mahdollisiin pelkoihin liittyen liikkumiseen. Mikäli ensimmäisen tapaamisen yhteydessä fysioterapeutti epäilee ”vakavampaa” ongelmaa on syytä kääntyä lääkärin puoleen ja miettiä ongelmaan ratkaisua moniammatillisesti.
Polviongelmien alkuvaiheessa hoidetaan kipua, jonka jälkeen normalisoidaan henkilön suorituskykyä. Suorituskyvyn palauttamisessa on kyse kompensaatioiden sekä mahdollisten uskomusten poistamisesta. Myös ontumisen poistamisesta sekä oireettoman liikkumisen opettelemisesta. Liikkuvuuden ja liikkeen hallinnan palauttaminen on osa myös tätä prosessia. Suorituskyvyn lisääminen tapahtuu lihasvoiman lisäämisellä, mutta suunnitelmallisella harjoitusohjelmalla.
Ongelma on usein muualla kuin polvessa. Jotta ongelman lähde saadaan selville, nilkan asento ja hallinta eri kuormitustilanteissa on syytä tutkia. Lisäksi lonkan ja myös alaselän hallinnassa ilmenevät puolierot tulee sulkea pois.
Kuten aiemmin totesin polviongelmissa usein kipu poistuu yhtä nopeasti kuin se ilmaantuikin. Mikäli ongelma jatkuu useita päiviä on syytä puuttua tilanteeseen. Pitkittyessään polviongelmat alkavat vaikuttamaan ihmisen normaaliin liikkumiseen ja lisäävät epätietoisuutta. Kun ongelmaan puututaan riittävän ajoissa, ihminen pystyy itse vaikuttamaan hyvin paljon ongelmasta toipumiseen.
Käytämme fysioterapiassa apuna Performance Matrix -testausta. Testi toimii fysioterapeuttisena “röntgenkuvana” ongelman paikan, liikesuunnan ja ärsytyskynnyksen selvittämisessä.