Meditaatio avuksi stressinhallintaan
Forever
Elämme tällä hetkellä korostuneen stressaavaa aikaa. Jos ei omissa ongelmissa ole tarpeeksi käsiteltävää, tarjoaa maailma niitä yllin kyllin. Nyt jos koskaan onkin tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnista. Ladatuilla akuilla on helpompi pohtia, mihin kaikkeen voi itse vaikuttaa ja sen jälkeen on myös voimia tarttua toimeen. Yksi resepti hyvinvoinnin lisäämiseen ja stressinhallintaan on meditaatio.
Meditaatio on lyhykäisesti sanottuna mielen tyhjentämistä ajatuksista. Tarkemmin määriteltynä se on mielen hiljaisuutta ja ajatuksettoman tietoisuuden tila, joka saavutetaan pysyttelemällä keskittyneesti nykyhetkessä jonkin menetelmän tai toiminnan avulla. Meditaatio yhdistää tiukan keskittymisen rentoutumiseen ja säännöllisesti tehtynä sen kokemus syvenee. Maallisesti voisi ajatella, että meditointi vastaa suihkussa käymistä, jossa kehon sijaan puhdistetaan mieli.
Meditaatiolla on tuhansien vuosien perinteet ja sitä on harjoitettu ympäri maailmaa eri kulttuureissa ja uskonnoissa. Sittemmin meditaatio on arkipäiväistynyt ja siitä haetaan apua mitä moninaisimpiin ongelmiin ja haasteisiin.
Meditaatio sekoitetaan monesti mindfulnessiin. Niitä molempia voi harjoittaa monin eri tavoin ja ne menevät osittain päällekkäin. Mikä on sitten meditaation ja mindfulnessin ero?
Jälleen lyhykäisesti sanottuna meditaatio on mielen tyhjentämistä, kun taas mindfulness on tietoista läsnäoloa. Mindfulnessia voi harjoittaa vaikka voitelemalla leipää; toinen käsi tunnustelee, miltä leipä tuntuu ja toinen havainnoi, miten voi levittyy ja täyttää pienet rakoset… Mindfulnessia voi harjoittaa missä vain, ruokaillessa, kauppakärryä työntäessä, töitä tehdessä tai vaikka paikallaan maatessa. Tärkeintä on tehdä se hyväksyvästi ilman ennakkoluuloja ja arvottamista. Taitoa kannattaa harjoitella, sillä suuri osa päivästämme kuluu niin sanotusti automaattiohjauksella, emmekä ole oikeasti läsnä.
Mindfulness tukee meditaatiota ja toisinpäin; keskittyminen mahdollistaa tietoisen läsnäolon ja läsnäoloharjoitukset auttavat keskittymään.
Meditoinnista tulee mieleen henkilö, joka istuu pitkään lattialla lootusasennossa eikä tee mitään. Oikeasti meditaatiota voi tehdä kaikkialla, missä vain on rauhallista, missä asennossa tahansa ja juuri niin kauan kuin haluaa. Eikä hiljaisuuskaan ole pakollista; meditoinnin aikana voi kuunnella luonnon ääniä, musiikkia tai mitä tahansa, mikä ei vie ajatuksia mennessään. Paikallaan pysymisen sijaan voi liikkua, ja tekemättömyydenkin voi korvata tekemisellä; neulominen voi olla meditatiivista, samoin kävely tai juokseminen. Autoa ajaessa ei kuitenkaan kannata tehdä meditaatioharjoitusta.
Meditointi kannattaa aloittaa maltillisesti muutaman minuutin harjoituksilla. Keskity tietoisesti hengitykseen. Syvennä sitä vähitellen, mutta pidä se kuitenkin luonnollisena ja vaivattomana. Tyhjennä mieli ajatuksista ja stressistä ja rentoudu. Tarkastele tunteitasi objektiivisesti samaistumatta niihin.
Mieli lähtee melko varmasti vaeltamaan ja siinä piileekin treeniin juju – mielen harjoittamisessa. Kyse on irti päästämisestä, sen hyväksymisestä, että harjoittelu on haastavaa ja joskus jopa tylsää. Mielen vaeltaessa ohjaa keskittyminen hellästi takaisin hengitykseen. Pikkuhiljaa alat huomata, että ajatusten välille syntyy taukoja ja säännöllisesti meditoidessa tauot pitenevät ja kokemus syvenee.
Jos teet meditaatioharjoituksen aamulla tai päivällä, jatka samalla mielen laadulla iltaan asti. Hyvä olo kulkee mukanasi, jos vain annat sille siihen luvan.
Mutta miten tunteita voi tarkastella ajattelematta niitä? Eikö juuri sanottu, että tavoitteena on tyhjentää mieli ajatuksista? Meditaatiossa ajatukset kyllä huomioidaan, mutta sen jälkeen niistä päästetään irti. Opimme laittamaan ajatukset sivuun ja luomaan niihin etäisyyttä. Vähitellen turhien ajatusten virta hiljenee ja jää enemmän tilaa ja voimia ajatella oikeasti tärkeitä asioita. Eli viedessään aikaa meditaatio tuo aikaa.
Edellä mainittu ei tietenkään tarkoita sitä, että lopettaisimme ajattelemasta ja huolehtimasta asioista. Meditointihetket tarjoavat hengähdystauon ja turvapaikan asioista, joita muutoin pyörittelisimme päässämme päivät pitkät. Asiat jäsentyvät, turhat putoavat pois ja jäljelle jäävät pääsevät parempaan käsittelyyn.
Vaikka päältäpäin katsottuna meditaatiossa ei tapahdu mitään, saa se asioita tapahtumaan. Monet tutkimukset osoittavat säännöllisen meditoinnin vähentävän stressiä, ahdistusta ja masennuksen oireita, parantavan keskittymiskykyä ja muistia, rauhoittavan hermostoa, tasapainottavan hormonitoimintaa, laskevan verenpainetta, vahvistavan immuniteettia ja parantavan unen laatua.
Kannattaa siis kokeilla!
Alla ohjeet kiireisen ihmisen meditaatioon. Mikäli kaipaat tarkempia ohjeita rentoutusharjoitukseen, käy kurkkaamassa ohjeet kehomeditaatioon.
